{"id":2067,"date":"2025-01-16T10:45:43","date_gmt":"2025-01-16T20:45:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.service-public.pf\/varovaroatii\/?p=2067"},"modified":"2025-01-31T10:10:21","modified_gmt":"2025-01-31T20:10:21","slug":"te-taata-faatia-recit-de-naumi-taraa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.service-public.pf\/varovaroatii\/2025\/01\/16\/te-taata-faatia-recit-de-naumi-taraa\/","title":{"rendered":"Te ta\u2019ata fa\u2019ati\u2019a \/ R\u00e9cit de Naumi Taraa"},"content":{"rendered":"
Ha'a-poto-ra'a-parau<\/b><\/span><\/strong><\/p>\n Te fa<\/span>'<\/span>ahiti nei i te parau n<\/span>\u014d<\/span> Porapora, e fa<\/span>'<\/span>a<\/span>'<\/span>apu te <\/span>'<\/span>imira<\/span>'<\/span>a moni <\/span>\u0101<\/span> te ta<\/span>'<\/span>ata. I te tau marite, te <\/span>'<\/span>imira<\/span>'<\/span>a moni <\/span>\u0101<\/span> te ta<\/span>'<\/span>ata, te pu<\/span>'<\/span>ara<\/span>'<\/span>a i te <\/span>'<\/span>ahu <\/span>'<\/span>e te <\/span>'\u0101<\/span>urira<\/span>'<\/span>a i te <\/span>'<\/span>ahu o te mau fa<\/span>'<\/span>ehau marite. Te por<\/span>\u014d<\/span>mu o te fenua, e <\/span>'<\/span>ohipa h<\/span>\u0101<\/span>mani n<\/span>\u0101<\/span> te fa<\/span>'<\/span>ehau marite. O Matira, te v<\/span>\u0101<\/span>hi tuiro<\/span>'<\/span>o o te mata<\/span>'<\/span>eina<\/span>'<\/span>a.<\/span><\/span><\/p>\n Descriptif de l'interview<\/span><\/strong><\/p>\n Naumi Taraa parle de Borabora, les habitants de l\u2019\u00eele vivaient principalement de l\u2019agriculture. Durant la p\u00e9riode des militaires am\u00e9ricains stationn\u00e9s sur l\u2019\u00eele, les habitants proposaient leurs services pour laver et repasser les uniformes afin de gagner un revenu suppl\u00e9mentaire. Le percement des routes sur l\u2019\u00eele est une r\u00e9alisation attribu\u00e9e aux militaires am\u00e9ricains. Matira \u00e9tait le lieu le plus r\u00e9put\u00e9 du district.<\/span><\/p>\n Lieux \u00e9voqu\u00e9s \/ Te mau v\u0101hi i fa'ahitihia<\/strong> : Marama, Fa\u2019anui, Hana, Nunu\u2019e, Ti\u2019ipoto, \u2018\u0100nau, Matira, Borabora, Tupai, Tahiti, Honolulu.\u00a0<\/span><\/span><\/p>\n Tupuaimoearo Taaroa e ta'ata tumu n\u014d Borabora. E uiuira'a mana'o tei tupu i Nunu'e, i te fenua n\u014d Borabora.<\/span> Matahiti f\u0101naura'a o te ta'ata fa'ati'a \/ Ann\u00e9e de naissance de la personne source<\/strong> : 1905<\/span> Langues \/ Te mau reo :<\/strong> Reo tahiti<\/span><\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>
\nTupuaimoearo Taaroa est originaire de l\u2019\u00eele de Bora Bora.<\/span><\/p>\n
\nInterview r\u00e9alis\u00e9 \u00e0 Nunu'e sur l\u2019\u00eele de Bora Bora.<\/span><\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\nTe ta\u2019ata fa\u2019ati\u2019a \/ R\u00e9cit de Naumi Taraa - I<\/span><\/h2><\/span>