I te mahana 12 nō Māti 2026, ua fa’a’ite te pupu Océania i te mau fa’a oti ra’a o te mau ‘āpo’ora’a ohipa i fa’a tupu hia i te 26 nō Fepuare nō ni’a i te parau fa’a tura nō te paruru ra’a i te mau tohorā i Porinetia.
Ua horo’a teie mau ‘āpo’ora’a i te taime no te taua parau, e no te tua tapapa i te reira. Ua rahi te taua parau, i te tahi taime ua tau pupu ri’i te mana’o. Ua tauturu râ teie mau taua parau i te tu’ati i te māramarama, i te fa’a au i te mau mana’o rau, e i te hi’o maita’i a’e i te huru mana’o rahi o te ta’ata.
Teie mau mea atoa te vaerua o teie parau fa’atura : te fa’aro’o, te taua parau, te imi i te mau rave’a e te fa’aho’e i te ta’ata i raro a’e i te ho’e fa. Ua tauturu te mau taua parau i te ite i te mau e’a rave’a rau, e i te hope’a, i te ha’a mau i te ho’e mana’o ta ho’ē : te faufa’a o te paruru ra’a i te mau tohora. Teie te mea faufaa roa.
I teie nei, te fa’a’ite nei teie parau fa’atura i te ho’e aveia māramarama no te va’a o tō tātou fenua : te parau mai nei i te arata’ira’a e ti’a ia pe’e, te mau ta’ata e titauhia ia fa’a’ohipa mai, e te mau mea faufaa e ti’a ia hi’opo’a hia no te paruru maitai atu â i te mau tohorā.
E tu’u-hia teie parau fa’atura i ni’a i te natirara’a, ia nehenehe te ta’ata ato’a ia tāpa’o i tō rātou i’oa nā roto i te rorouira, no te fa’a’ite i tō rātou turu i te paruru raa i te mau tohora.
Te riro nei teie parau fa’atura ei papa ha’amau no te mau fa’anaho ra’a e rave hia e te mau pǔpǔ atoa.
Ua ha’amata a’ena ē tahi mau ohipa nā roto i te mau fa’a ito ito ra’a a te pupu Océania :
- te fa’atūra’a i te ho’e fa’anahora’a ture nō ni’a i te tere ra’a o te mau pahi,
- te fa’a ohipa i te mau mata’ita’i i ni’a i te mau pahi,
- te hi’opo’ara’a i te mau hoho’a nā roto i te maramarama rorouira (IA) i te pae o te mau ava o Vaiare e o Papeete.
Te vai atoa nei ē tahi atu mana’o e tano ia hi’opo’ahia :
- te IA i ni’a i te mau pahi,
- te fa’a ohipa ra’a drone i te tahi taime,
- te tu’u ra’a te mau hohoa taviri i roto i te mau ava.
Te ha’a pāpū nei te pu DPAM i tāna turu papu i te paruru ra’a i te mau tohorā. E fa’a’ite hia teie mau ohipa na roto i te rave :
- te tu’u ra’a i te fa’a ara’a e fa’aitoito nō ni’a i te paruru ra’a i te mau tohora i roto i te ha’api’ira’a o te mau ihitai ;
- te fa’a’ite i te mau parau a Océania nā roto i te tahua roro uira Escales i te mau pahi e tomo mai nei i roto i te fenua ;
- te hi’opo’a maita’i i te e’a tere o te mau tohorā no te ha’a iti i te mau fifi i rotopū i te pahi e te tohorā i roto i te mau hi’opo’ara’a no ananahi e te mau fa’anahora’a pahi apî ;
- te ha’amau papū i te fa’a ohipa ra’a mau o te mau ture nō ni’a i te fa’a iti i te tere ra’a o te mau pahi.
E rave hia teie mau ohipa e amui a i te pupu Océania e te mau pǔpǔ atoa, mai te mau fare ha’api’ira’a.
Nā teie parau fa’a tura i fa’a ite i te aveia.
I teie nei, e tau ia no te fa’a ti’a i te ohipa.
Mai te peu e manuia te mau fa’a naho ra’a e fa’a tupu hia, e nehenehe te reira e riro ei hi’ora’a no te tahi atu mau fenua o te moana Pātitifa. No te mea mai te peu e manuia tātou i rotopū i Tahiti e Moorea, e ere noa te 11 maere moana i rotopū i teie mau motu e paruru hi’a, te rahi ra’a ia o te ora ra’a o te mau tohorā i roto i te moana Pātitifa.
Fa’a itoito ia Océania nō te paruru i te tohora.
